Asun isossa omakotitalossa. Ihan oikeasti isossa talossa, tässä on kaksi eri asuntoakin... toinen tosin tyhjillään yhtä huonetta lukuun ottamatta. Isossa talossa on paljon hyviä puolia. Tilaa riittää, huoneet on isoja, ei ole ainakaan ahdasta, ylimääräset tavarat voi tunkea isoihin komeroihin... Huonoja puolia on kolme. 1. sitten kun siivouspäivä koittaa, se myös kestää ja koko päivän. 2. etsit toista perheenjäsentä. ei näy täällä. kierrät talon ympäri. missä se ny on? noniimpätietty. hää kiertää taloa myös ettien mua... 3. suuuuret iiisot huuuoneet ja talon hiljaisuus, jos/kun on talossa ihan yksin... jokapaikasta kuuluu kaikkia pieniä ääniä... tuollakin häivähti joku varjo... vai kuvittelinko vain?

Huoh. Tänään taas sain kokea tuon kolmosen karmivuuden. Ei ole oikeasti kovin hauskaa olla yksin tässä taloss. Vaikka pihalla paistaa aurinko jajaja. Silti sisällä on kaikkea muuta kuin ihanan rennon yksinolon tuntua. Hrrr... Tulen aina "pakoon" vilkasta mielikuvitustani, joka loihtii taloon kaikenmaailman örkkejä ja ötököitä, tänne tietokoneelle. Tänne äänet ei kuulu, kun kuuntelen musiikkia ja saan vain töllöttää tietokoneen näyttöä. Aaw. Ihanaaparasta, kun tietokoneet on keksitty. :'D